Korvalehden puuttuminen voi olla synnynnäinen tai seurausta tapaturmasta tai sairaudesta. Tila voi vaikuttaa sekä ulkonäköön että kuuloon, ja se voi heikentää itsetuntoa tai aiheuttaa epävarmuutta sosiaalisissa tilanteissa. Nykyaikainen korvanlehden rakentaminen kirurgisesti tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden rakentaa korvalehti uudelleen – esteettisesti, yksilöllisesti ja turvallisesti.

Mitä tarkoittaa korvarekonstruktio ja miten se vaikuttaa korvan rakenteeseen ja kuuloon?

Korvalehti voi puuttua ihmiseltä osittain tai kokonaan, joko synnynnäisesti tai esimerkiksi onnettomuuden tai sairauden seurauksena.

Mikrotia eli pienikorvaisuus tarkoittaa tilannetta, jossa ihmiseltä synnynnäisesti puuttuu korvalehti tai suurin osa sen rakenteista. Suurimmalta osalta puuttuu myös korvakäytävä, eikä tärykalvoa tai kuuloluita ole, eli normaalia kuulokin puuttuu. Kuitenkin syvemmällä sijaitseva sisäkorva eli kuulohermon pääte ja tasapainoelin ovat olemassa ja toimivat, tämän vuoksi yleensä ns. luujohtokuulolaitteella voidaan saada kuulo tällekin puolelle.

Jos korvalehden on menettänyt onnettomuuden seurauksena, kuulo on yleensä olemassa samanlaisena kuin ennen korvalehden menetystä.

Korvalehti tai sen osa on mahdollista rakentaa käyttämällä omaa kylkiluiden rustoa ja paikallista ihoa ja/tai pehmytkudoskielekkeitä. Tällaisella korvalehden rekonstruktioleikkauksella saadaan rakennettua ulkonäöllisesti mahdollisimman paljon toista puolta muistuttava korvalehti, mutta se on aina rakenteeltaan hieman paksumpi ja jäykempi. Korvalehden rakentaminen ei vaikuta kuuloon.

Onko korvarekonstruktio mahdollista aikuisille vai tehdäänkö se vain lapsille?

Korvalehden rekonstruktio omalla rustolla voidaan tehdä kun korva alkaa olla lähellä aikuisen kokoa, ja kun lapsi itse sitä toivoo. Yleensä tämä ajankohta on 8-10 ikävuoden paikkeilla tai sen jälkeen. Korvalehden rekonstruktio voidaan tehdä myös aikuisena, eikä varsinaista yläikärajaa ole; kuitenkin on tärkeää että ihmisellä on vielä joustavaa hyvää kylkirustoa jotta siitä saadaan rakennettua tukeva ja kaunis kehikko korvan muodoksi. Iän kanssa kylkirustot vähitellen luutuvat ja jäykistyvät, mikä saattaa rajoittaa ruston käyttöä.

Lopullinen ratkaisu leikkaustavasta tehdään kirurgin asiantuntemuksella yhdessä potilaan kanssa, kuunnellen hänen toiveitaan.

Miten korvarekonstruktio eroaa muista korvaleikkauksista, kuten hörökorvaleikkauksesta?

Korvarekonstruktio on suurempi toimenpide, koska koko korvalehti rakennetaan alusta kirurgisesti. Se tehdään yleensä kahdessa vaiheessa, joista ensimmäinen tehdään nukutuksessa ja toinen monesti onnistuu paikallispuudutuksessakin, jos potilas niin toivoo.

Hörökorva- ja muissa pienemmissä korvalehden muotoa korjaavissa leikkauksissa voidaan käyttää paikallispuudutusta tai nukutusta, riippuen potilaan iästä ja toivomuksista. Ne ovat yleensä päiväkirurgisia leikkauksia, ja toipuminen on luonnollisesti helpompaa ja nopeampaa kun isommissa korvalehden rekonstruktioleikkauksissa.

Miten valitaan sopiva tekniikka potilaan iän, terveydentilan ja toiveiden perusteella?

Korvalehtirekonstruktiossa on huomattavan paljon teknisiä asioita joita täytyy pohtia, jotta päästään hyvään tulokseen. Leikkaustekniikan valintaan vaikuttaa, millainen kudostilanne korvan alueella on – onko jäljellä rustoa, pehmytkudosta ja missä kohtaa hiusraja kulkee, sekä aiemmat toimenpiteet.

Potilaan yleiskunto ja toipumiskyky arvioidaan huolellisesti. Lopullinen ratkaisu leikkaustavasta tehdään kirurgin asiantuntemuksella yhdessä potilaan kanssa, kuunnellen hänen toiveitaan.

Voiko korvarekonstruktiota yhdistää kuulon parantamiseen?

Meillä Euroopassa ei ole tapana yrittää esimerkiksi korvakäytävän avaamista, mikä on esimerkiksi Intiassa aika tavallinen toimenpide korvalehden rekonstruktion yhteydessä.

Ongelmana siinä on, että laajennettu luuhun porattu korvakäytävä pyrkii paranemaan takaisin umpeen, eli se täytyy tehdä aika suureksi, ja monesti tarvitaan toistuvia leikkauksia. Laakea korvakäytävä on myös poikkeavan näköinen, ja tällä prosessilla saatava parannus kuuloon on yleisen mielipiteen mukaan liian pieni jotta siihen kannattaisi ryhtyä.

Hyvällä luujohtokuulolaitteella tai sisäkorvaistutteella, jota korvalääkärit tekevät, saadaan paljon parempi apu kuuloon.

Kuinka monta leikkauskertaa tarvitaan ja mikä on niiden välinen aikaväli?

Useimmiten korvalehti rakennetaan kahdessa vaiheessa noin kuuden kuukauden välein. Ensimmäisessä vaiheessa tehdään rustokehikko ja toisessa vaiheessa korvalehti nostetaan esiin. Jos käytetään kudossiirteitä, voidaan harkita yksivaiheista leikkausta, mikä voi lyhentää hoitoprosessia.

Miten pitkään sairaalassaoloaika kestää ja milloin voi palata arkeen?

Ensimmäinen leikkaus kestää noin 6 tuntia ja tehdään nukutuksessa; kotiin pääsee yleensä 1–2 päivän kuluttua. Toinen vaihe kestää noin 2 tuntia ja se voidaan usein tehdä päiväkirurgisesti. Jos käytetään kudossiirteitä, leikkaus kestää 8–10 tuntia ja sairaalassaoloaika on myös 1–2 päivää. Urheilua ja saunomista tulee välttää 3–4 viikkoa, ja ihonsiirteiden kanssa on oltava erityisen varovainen 2–3 viikon ajan.

Mitkä ovat yleisimmät komplikaatiot toimenpiteessä?

Tavallisimmat kirurgiaan liittyvät riskit ovat verenpurkaumat, tulehdukset ja arpiongelmat. Korvalehden rekonstruktioon liittyvä erityinen riski liittyy ohuen kudoksen alle asetettuun rustokehikkoon; on erityisen tärkeää, että alkuvaiheen paraneminen sujuu hyvin, ja rusto pysyy peitossa.

Jos jostain syystä esim. verenkierto-ongelman tai haavan aukeamisen vuoksi rustokehikko paljastuu, ihon bakteerit voivat löytää tiensä siihen, ja se voi johtaa koko kehikon menetykseen. Sen vuoksi alkuvaiheessa tilannetta seurataan tarkasti, ja jos ongelmia ilmenee, ne hoidetaan aina mahdollisimman hyvin. Myöhemmin, kun rusto on asettunut ja verenkierto-olot vakiintuneet, pieni haavauma ruston päällä ei ole vaarallinen.

Millaisia esteettisiä ja toiminnallisia tuloksia voidaan realistisesti odottaa?

Korvanlehden ulkonäkö pyritään tekemään mahdollisimman lähelle vastapuolen korvalehteä, mutta rakennettu korva ei koskaan ole ihan niin siro kuin oma alkuperäinen korva. Sen rakenne on vähän paksumpi ja jäykempi. Yleensä rakennetun korvan ihoon tulee vähitellen kosketustunto. Korvalehti ei parantuneena rajoita harrastuksia ja sen päällä voi nukkua normaalisti.

Lue lisää