Luomet ja muut ihomuutokset herättävät usein huolta – mutta milloin siihen on syytä? Neljän kohdan nyrkkisääntö auttaa tunnistamaan muutokset, jotka kannattaa näyttää lääkärille. Kaikki luomet eivät kuitenkaan ole vaarallisia, ja osa niistä poistetaan pelkästään esteettisistä syistä. Silti ihosyöpien riski kasvaa, jos iho altistuu runsaalle auringon UV-säteilylle, joten oma iho kannattaa tarkistaa säännöllisesti.

Mitkä merkit luomessa, patissa tai näppylässä viittaavat siihen, että olisi hyvä hakeutua tarkempiin tutkimuksiin tai poistoarvioon?

4 kohdan nyrkkisääntö

Lisäksi kannattaa aina näyttää lääkärille, jos ihomuutoksen pinta alkaa rikkoutua tai se alkaa vuotaa verta tai kudosnestettä.

Voiko luomi tai näppylä olla esteettisesti häiritsevä, mutta silti täysin hyvänlaatuinen – ja milloin niitä poistetaan vain ulkonäkösyistä?

Kyllä voi, ja ihomuutoksia voi poistaa ihan vaan ulkonäkösyistä, tai siksi että tällainen luomi esimerkiksi hankautuu kaulusta vasten tai taipeessa. Kannattaa tietysti aina muistaa, että poistosta jää iholle ainakin jonkinlainen jälki; eli onko pieni ihomuutos vai poistosta jäävä arpi (joka voi esimerkiksi levitä tai jäädä punakaksi) pahempi?

Mitkä ihomuutokset ovat niin sanottuja ihosyövän esiasteita?

Kun iholla alkaa syntyä pahanlaatuisia muutoksia, ne voivat ensin olla hyvin vaatimattoman näköisiä, mutta joku yllämainituista varoitusmerkeistä yleensä toteutuu. Pahanlaatuinen muutos siis kasvaa ja muuttuu ajan kanssa, ei koskaan pysy vuosia samanlaisena. Yleensä tapahtumaketju etenee niin, että ensin syntyy ihosyövälle altistava muutos, sitten syövän esiaste, ja lopulta ihosyöpä.

Näistä muutoksista tavallisimmat ja samalla ihmisten yleensä tuntemat ovat sellaisia, joiden syntyyn UV-säteily eli auringolle altistuminen vaikuttaa. Esimerkiksi auringonvalon aiheuttama vaurio ihossa ilmenee ensin rakenteen muuttumisena ja karheutumisena, sitten voi syntyä rajatumpi paikallinen muutos eli niin sanottu solaari keratoosi (aurinkokeratoosi, valovaurio), ja se voi edetessään muuttua niin sanotuksi Bowenin taudiksi, joka on jo ihon okasolusyövän esiaste. Tällainen muutos sitten voi kehittyä okasolu- eli spinosellulaarisolusyöväksi. Tavallisesti kyseessä on vuosien prosessi, mutta joskus se voi edetä hyvinkin nopeasti, esimerkiksi paikassa jota ei itse hyvin näe, kuten päälaki tai selkä.

Millaisia eri menetelmiä käytetään erilaisten ihomuutosten poistamiseen?

Hyvänlaatuisia vaaleita ihomuutoksia voi vaporisoida eli polttaa laserilla, jäädyttää kryohoidolla, tai poistaa pinnallisesti rengasveitsellä raaputtamalla. Jos on yhtään epäilyä muutoksen laadusta, se poistetaan kirurgisesti, jotta saadaan muutos patologille tutkittavaksi ja varmistettua sen laatu.

Valinta riippuu siis muutoksen luonteesta. Hyvänlaatuisuutta ei voi valitettavasti aina päätellä vain ulkonäön perusteella, joten monesti patologin tutkimus on tarpeellinen. Asia on tärkeä siksi, että jos kyseessä olikin jokin pahalaatuinen muutos tai sellaisen esiaste, ei riitä että vain muutos on poistettu. Tiedämme, että tällaisen muutoksen ympärillä ihossa on usein yksittäisiä solumuutoksia myös ja sen vuoksi on tärkeää, että muutoksen ympäriltä on otettu pieni määrä normaalinkin näköistä ihoa, jotta ihosyöpä ei pääse kehittymään eteenpäin.

Kuinka yleisiä ihosyövät ovat Suomessa?

Ihosyövät ovat lisääntyneet voimakkaasti viimeisten 50 vuoden ajan. Osittain lienee syynä lisääntynyt tietoisuus, eli kun tietoa on, herkemmin löydetään poikkeavia muutoksia. Samoin ihmiset elävät nykyään pidempään, ja näitä muutoksia ehtii kehittyä. Yleisin syy ihon pahanlaatuisille muutoksille on kuitenkin UV-säteilyn määrä, ja tämänhetkinen ajatus on, että ihmisten iholleen saama säteilyn määrä on lisääntynyt esimerkiksi lisääntyneen ulkomaanmatkailun vuoksi.

Tavallisimmat suomalaisten ihosyövät ovat tyvisolusyöpä (basaliooma), okasolusyöpä (spinosellulaarisyöpä) ja melanooma. On arvioitu, että basaliooma löytyy vuosittain noin 20 000 suomalaiselta, okasolusyöpä noin 2500:lta ja melanooma noin 1800 suomalaiselta.

Ihon pahanlaatuisten muutosten ja ihosyövän syntymisen riskiä voi merkittävästi itse vähentää välttämällä liiallista auringon UV-säteille altistumista.

Miten iho kannattaa tarkistaa itse?

Jos omalla iholla on runsaasti luomia, kannattaa säännöllisesti 1–2 vuoden välein käydä luomista ymmärtävän lääkärin (ihotautilääkäri tai plastiikkakirurgi) tai luomihoitajan tarkastuksessa, missä nämä kaikki käydään huolella läpi ja suositellaan poistoja mikäli niitä tarvitaan. Tällä saa paljon mielenrauhaa.

Omaa ihoa kannattaa tietysti aina pitää sen verran silmällä, että jos huomaa jonkin luomen muuttuvan, siihen huomaa reagoida ja näyttää luomea lääkärille. Tässä kohdan 1. muistisääntö toimii hyvänä apuna,

Hyvänlaatuisten luomien poistaminen ei vähennä ihosyövän riskiä, eli turhia poistoja ei sen vuoksi suositella. Ehkä osin siksi valitettavasti ammattilaisetkin voivat joskus luomien tai ihon muutoksia vähätellä. Jos itsellä kuitenkin on selvä tunne ihomuutoksen elämisestä, kannattaa ainakin pientä koepalaa alueesta harkita.

Miten auringonotto ja auringonpolttamat vaikuttavat ihomuutosten syntyyn?

On laskettu, että jo kaksikin kunnon auringonpolttamaa ihoalueella, erityisesti jos nämä ovat tapahtuneet alle 15v. iässä, aiheuttavat ihosolujen DNA:ssa muutoksia ja lisäävät ihosyövän riskiä selvästi.

Onko jokin ihomuutos sellainen, jonka kohdalla tulisi hakeutua hoitoon viivyttelemättä?

Jos huomaat luomissa edellämainitun muistisäännön mukaisia muutoksia, ja erityisesti jos niihin liittyy ihomuutoksen pinnan rikkoutuminen, hakeudu hoitoon muutaman viikon sisällä.

Miten usein iho kannattaa käydä tarkistuttamassa ammattilaisella?

Runsasluomisille (yli 150 luomea) suositellaan ihon tarkastusta ammattilaisen toimesta 1–2 vuoden välein.

Voiko luomien ja muiden ihomuutosten syntyä ennaltaehkäistä itse?

Luomien syntymistä ei voi estää, sillä niiden määrä on geneettisesti ohjelmoitu. Samoin pieniä hyvälaatuisia ihon muutoksia kuten hiki- tai talirauhasten näppylöitä, iän myötä tulevia kirsikkaluomia, tai ns. seborroista keratoosia ei voi estää.

Ihon pahanlaatuisten muutosten ja ihosyövän syntymisen riskiä voi kuitenkin itse merkittävästi vähentää välttämällä liiallista auringon UV-säteille altistumista, siis esim. pysymällä pois auringosta polttavimpana aikana, käyttämällä suojaavaa vaatetusta (hatut, pitkät hihat, aurinkolasit jne) ja aurinkosuojavoiteita. Aivan erityisen haitallista on palaminen auringossa, joten sitä kannattaa ehdottomasti välttää.